Blogi

Tukirahoitus yrittäjän polun eri vaiheissa

Kimmo Louhelainen, 0414382887

10.2.2020

Rahoitus on yritystoiminnan perusta. Lähtökohtaisesti tuloja saadaan myynnillä, mutta esimerkiksi kovaan kasvuun tähtäävillä yrityksillä sijoituspääoma on merkittävässä roolissa. Oli kasvun vauhti mikä tahansa, kannattaa yrityksen hyödyntää myös tukirahoitusta. Tämä blogiteksti avaa startup-yritysten rahoitusta tukirahoitusinstrumenttien osalta, mitä on tarjolla ja miten niitä kannattaa hyödyntää. Asiantuntijana on haastateltu Aki Pohjolaa, joka on Grants Funding Oyn perustaja, toimitusjohtaja ja tukirahoituksen erityisasiantuntija.

Rahoituksen muodoista yleisesti

Liiketoimintaa voi rahoittaa karkeasti ottaen kolmella eri tavalla: laina-, tuki- ja sijoittajarahoituksella. 

Rahoittajatahot tarkastelevat yrityksen toimintaa eri kriteereillä. Perusteet, jotka tekevät kohteesta mielenkiintoisen pääomasijoittajalle, eivät päde useinkaan laina- tai tukirahoittajan kohdalla.

Toisaalta lainarahoittaja tutkailee kokonaisuutta aivan eri silmillä, kuin tukirahoittaja. Kaikilla tahoilla on omat intressinsä.

Suomalaisia yrityksiä tuetaan eri tavoin julkisilla varoilla. Tukien tarkoituksena on jakaa kasvuriskiä, esimerkiksi kansainvälistymis-, tuotekehitys- tai vaikkapa kotimaassa tapahtuvan investointi-ponnistuksen yhteydessä. 

Tukirahoitusta jakavat sekä EU että Suomen valtio

Yhteinen nimittäjä tukirahoituksen takana on, että ponnistus tuottaisi merkittävää uutta liiketoimintaa suomalaisille yrityksille. Tärkeimpiä tukirahoittajia Suomessa ovat Business Finland, ELY-keskus sekä ulkoministeriön alainen Finnpartnership, joka tukee kehittyviin maihin kohdistuvia hankkeita. 

Tukirahoituksessa kanavoidaan sekä EU:lta tulevaa rahaa että kotimaista rahaa. Molemmilla tahoilla on omat tavoitteensa. Yhteistä näille on, että suomalaiset yritykset kasvaisivat ja kehittäisivät enemmän, ja tällä saataisiin aikaan laajempia positiivisia talousvaikutuksia. Kotimaisessa rahassa korostuvat lisäksi työllistäminen ja paikallisuus.

Tässä kirjoituksessa esitellyt tukirahoitus-instrumentit, erotuksena EU:n miljoonaluokan tuista, jotka käsitellään erikseen Brysselissa, ovat pääosaltaan niin sanottuja de minimis -tukia, joita pystytään myöntämään kevyemmällä päätöksenteolla, kansallisten yhteistyötahojen, kuten ELY-keskuksen ja Business Finlandin kautta. 

De minimis -tuen maksimisumma on 200 000 euroa kolmen kalenterivuoden ajalle. Sarjayrittäjien kannattaa pitää myös mielessä, että de minimis -potti on konsernikohtainen, eli yhden yrityksen kahmiessa koko summan, eivät muut saa kolmeen vuoteen mitään.

Lainarahoittajat ovat edellä mainituista erillisiä tahoja, pois lukien Business Finland, joka myöntää myös T&K-lainaa, mutta tässäkin instrumentissa on tuen kaltaisia elementtejä. Lainarahoitusta vaativissa pk-yritysten kehittämisponnistuksissa on usein mukana Suomen valtion erityisrahoituslaitos Finnvera, joka mahdollistaa lainojen myöntämisen tilanteissa, joissa se kaupallisilla pankeilla olisi yksinään vaikeaa. 

Tyypillisin varsinaisen lainan myöntävä taho on pankki, mutta projekteissa hyödynnetään usein esimerkiksi Finnveran takausmekanismeja. Lisäksi päätään nykyisin nostavat myös joukkorahoittajat kuten vaikkapa Fundu ja Vauraus.

Käynnistysvaihe – liikkeelle idean kanssa

Käytännössä mitään tukirahoitusta ei voi saada ilman, että mukana on omaa rahaa. Toisin sanoen, kun kehittämisoperaatiota pistetään pystyyn, on merkittävä siivu rahoitettava itse

Jos yrityksen omistajilla ei ole suuria summia omasta takaa, voi pohjarahoitusta järjestellä Finnveran kanssa, vaikkapa yrittäjä- tai Finnvera-lainalla, tai Finnveran takausta hyödyntäen pankin kanssa. Lainaa on syytä ottaa sillä ajatuksella, että takaisinmaksu on vääjäämättä edessä.

”Oleellista on ymmärtää, että ennen kuin voi päästä käsiksi oikeastaan mihinkään tukimuotoon, on pohjarahoituksen oltava kasassa. Pelkällä idealla ei pääse vielä kovin pitkälle tukirahoittajien kanssa. ”

Muita keinoja ovat esimerkiksi tulojen kasaaminen useista pienistä virroista, etenkin satsaamalla myyntiin heti yrityksen perustamisesta alkaen, tai pääomasijoittajien riskirahalla. Tärkeintä on saada ropoja kassaan, jotta olisi toimintakykyä. Vasta tämän jälkeen katsotaan, että miltä tukipolku voisi näyttää.

Testausvaihe – prototyypistä MVP:hen

Ennen kuin idean pohjalta rakennetun tuotekonseptin toimivuudelle on saatu vahvistusta, on sitä testattava käyttäjillä, tai uusilla markkinoilla. Kansainvälisten markkinoiden testaamiseen voi Business Finlandilta hakea Innovaatiosetelin lisäksi vaikkapa Tempo- tai Explorer-tukea. 

Tuotekonseptin toimivuutta voi testata vaikkapa lähimarkkinoilla, kuten Virossa tai Ruotsissa. Jos yrityksellä on sisäisiä kustannuksia, kuten palkkoja, on Tempo sopiva valinta, koska tällä tukimuodolla on mahdollista kattaa esimerkiksi yrittäjän palkkoihin kohdistuvia kuluja.

Jos taas tuote on valmiimpi, ja sitä halutaan testata esimerkiksi koemarkkinoinnin avulla yksittäisellä markkinalla, on hyvä vaihtoehto Market Explorer: 20 000 euron kokonaissumma, josta puolet on tukea. Market Explorer -tukea voi lähtökohtaisesti hakea useampaan kertaan, esimerkiksi ensin Tukholmaan ja myöhemmin Kööpenhaminaan.

Oletko rakentamassa uutta tuotetta? Tarvitsetko apua MVP:n kanssa?

Tutustu MVP-prosessiin

Erotuksena edellä mainitusta on tukimuoto Talent Explorer, jonka avulla voi palkata työntekijän kyseistä hanketta toteuttamaan. Kokonaishankkeen summa on 40 000 euroa, eli voit palkata esimerkiksi 10 kuukaudeksi työntekijän 4000 euron kokonaispalkkakustannuksella, josta puolet, eli 20 000 euroa, on tukea. Tuen saadakseen on osoitettava henkilö, joka palkataan, sekä kohdemarkkina, jonne ollaan menossa. Lisäksi on oltava toimintaresursseja, eli kassaa tai tulovirtoja.

Tukirahoituksen haun kompastuskiviä

Yleisin syy rahoitushakemuksen hylkäämiseen on, että hakijayrityksen rahat ovat lopussa eikä tulovirtoja ole, jolloin kaavailtua hanketta ei kykenisi viemään loppuun asti. Valtaosassa tuotteista maksatus on jälkijättöistä, eli yrityksen on maksettava hankkeet ensin itse, ja tuki maksetaan myöhemmin. 

Toinen hylkäämisen syy on, että tuotteessa ei ole vaadittavan tasoista innovaatiokulmaa, eli uutta ainutlaatuista teknologiaa tai muuta suojattavaa kilpailuetua. Valtaosa tukimuodoista on tarkoitettu markkinan tutkimiseen, ei esimerkiksi digitaalisen tuotteen kehittämiseen. 

Asetelma on sinällään erikoinen, että se miten tukirahoja saa käyttää on ristiriidassa sen kanssa, että miten tuote luodaan. Tukeahan tarvittaisiin usein jo ensimmäisen tuoteversion toteuttamiseen. Tässä peliin tulee lainsäädäntö: jaettavat tuet eivät saa vääristää kilpailua.

”Et voi tehdä lähtökohtaisesti myyntityötä tukirahoilla, mutta koemarkkinointi- ja selvitystyö on sallittua. Raja näiden välillä on vähintäänkin häilyvä.”

Kasvuvaihe – Product/Market Fit ja skaalautuminen

Business Finlandin Tempo on tuki-instrumentti siihen vaiheeseen, kun yrityksellä on jo testattava tuote, jossa on kasvupotentiaalia ja se sisäänleivottu oma innovaatio. Tempolle ei ole selkeää määritelmää, että mihin yrityksen elinkaaren vaiheeseen se  on tarkoitettu, mutta tuotteen pitää olla oma ja sillä tasolla, että jotain on valmiina. Tyypillisesti tämä vaihe sijoittuu MVP:n jälkeiseen aikaan, kun aletaan etsiä Product/Market Fittiä.

Tempo tarjoaa 50 000 euroa tukirahaa 75 % osuudella koko hankkeesta, eli 66 700 eurosta. Tuella saa kuitata yrittäjän omia palkkoja kuin myös ostopalveluita tai voit rekrytoida uuden työntekijän. Tavoittena on tutkia innovatiivisen tuotteen osalta uusia markkinoita.

Nuoret Innovatiiviset Yritykset, NIY, on Business Finlandin rahoitusputkessa startupien viimeinen etappi. NIYn tuki on kotimaista rahaa, joten sitä voidaan käyttää tietyin rajoin myös myynnin edistämiseen. Tuotteen ideana on, että mennään kovaa maailmalle, perustetaan konttoreita, rekrytoidaan ja kasvatetaan liikevaihtoa.

NIY-rahoitus on 3-vaiheinen, joista ensimmäisessä tuki on 250 000 euroa. Tämän toteutuessa suunnitellusti, on toisen vaiheen tuki samansuuruinen. Kolmannessa vaiheessa tarjotaan 750 000 euron tuotekehityslainaa, noin prosentin korolla. Laina on harkinnanvaraisesti myös tueksi konvertoitavissa tilanteessa, jossa hanke meneekin ronskisti mönkään. Toisin sanoen epäonnistunut skaalautumis-ponnistus ei välttämättä kaada koko yritystä .

NIYn tukirahoitusta myönnetään Suomen parhaille startupeille. Vuosittain puhutaan joistakin kymmenistä yrityksistä, jotka ovat keskimäärin päälle kolme vuotta vanhoja ja liikevaihto on noin 500 000 euroa. Muita ehtoja esimerkiksi digitaalisen tuotteen kohdalla on, että yrittäjän on osoitettava tietty summa kuukausittain tai vuosittain toistuvaa tuloa, eli että tuotteella on markkinoilla toteennäytettävää kysyntää.

NIYn tuki maksetaan maksatushakemusten perusteella, ja tämä vaatii tietysti yrityksen kassalta paljon. Hankkeen vaiheet on kyettävä viemään läpi omin voimin, ja tukisumman saa tilille vasta osakustannusten synnyttyä. Usein NIYn tukea saavan yrityksen taustalle toivotaankin esimerkiksi pääomasijoittaja. Toki muutoin tanakka taloudellinen tilanne antaa myös etenemismahdollisuuksia 

Useimmiten NIYn putken läpi menevät yritykset kauhistelevatkin sitä vauhtia, jolla on edettävä ja rahaa laitettava palamaan. Luonnollisesti tuen tavoitteena on edistää kasvun kannalta keskeisiä tavoitteita, joita voivat olla esimerkiksi konttorin avaaminen kohdemarkkinassa, sekä asiakkaiden ja myyntitulojen hankkiminen.

Erityistä tukea voi saada yrittämiseen maaseudulla tai suunnatessa kehitysmaihin

Ulkoministeriön alainen Finnpartnership tukee eri suuruisilla osuuksilla hankkeita, joiden kohdemarkkina sijaitse kehittyvissä maissa. Näitä ovat suurin osa Afrikan, Aasian ja Etelä-Amerikan maista, sekä osa Itä-Euroopan maista. Esimerkiksi Somaliaan suuntautuvalle hankkeelle voi saada jopa 85 prosentin tuen.

Jos perustat yrityksesi maaseutumaisella alueella, voit saada perustamis-, kehittämis- ja investointitukea. Esimerkiksi iso osa kaupunkikeskustan ulkopuolella levittäytyvää Jyvässeutua on maaseutumaista aluetta. Jos y-tunnuksesi on rekisteröity Laukaaseen, on käytössäsi tuki-instrumentteja, joita kaupungin keskustassa sijaitsevalla yrityksellä ei ole. Esimerkiksi yrityksen perustamistuki on 30 000 euroa.

”On tosin oltava tarkkana, että tukia hakee oikeassa järjestyksessä.”

Esimerkiksi jos nostat jo TE-toimiston aloittelevalle yrittäjälle myöntämää starttirahaa, et voi saada samalla edellä mainittua perustamistukea. Starttiraha on työttömän peruspäivärahan suuruinen, jonka vuoksi ei kannata välttämättä jättää 30 tuhatta perustamisrahaa piippuun. 

Maaseudulle perustetun uuden liiketoiminnan tukemisessa on oma logiikkansa. Tällaisen tuen haaviin nappaamisessa ei ole kyse keplottelusta, vaan järkevästä suunnittelusta. Monille meistä on periaatteessa aivan sama, perustetaanko yritys kaupungin keskustaan vai vähän syrjemmälle.

Tukia kiikaroidessa on syytä muistaa ilmoittaa uusi yritys Verohallinnon ylläpitämään ennakonperintärekisteriin. Jos et ole rekisterissä, et voi saada tukia. Pelkkä y-tunnus ei tähän riitä.

Maakuntakohtaisesti tukirahaa jakavat ELY-keskukset. Näiden välillä voi olla merkittäviä alueellisia eroja, suhteellisesti vähäväkisemmissä maakunnissa on enemmän tukirahaa käytössä ja potti kutistuu kalenterivuoden edetessä. Investointihankkeissa ero on vielä suurempi. Tukien kannalta, vaikka ei välttämättä bisneksen suhteen ylipäätään, tehdas kannattaa perustaa ennemmin Pohjois-Savoon kuin Uudellemaalle.

Esimerkki yrityksen rahoituksesta digitaalisessa tuote-bisneksessä

Digitaaliseen tuotteeseen nojaavan idean pohjalta perustetun startupin polku voisi olla esimerkiksi sellainen, jossa haetaan ensin 5 000 euron innovaatioseteli, jolla saadaan prototyyppi aikaiseksi, tai vaikkapa kuvia käyttöliittymästä – mitä tahansa, jolla omaa liiketoimintaa voidaan jo konkreettisesti esitellä. 

Seuraavaksi voisi hakea ELY-keskuksen kehittämisavustusta, jos yritys sijaitsee muualla kuin Uudellamaalla. Myös Tempo-rahoitus on vaihtoehto. Tämän rahoituksen turvin saataisiin selvitettyä asiakastarvetta tai tunnistettua mahdollisia uusia asiakkuuksia kohdemarkkinoilla ja näin ollen kasvatettua liikevaihtoa selvästi.

Kun tuotteesta on saatu luotua jo ensimmäinen toimiva versio, joka osoittaa merkittävää kasvupotentiaalia myös toteutuneina kassavirtoina, voi hakea vaiheittain Nuorten Innovatiivisten Yritysten puolen miljoonan tukipakettia sekä 750 tuhannen tuotekehityslainaa.

Kun yritys on skaalausvaiheessa, voidaan ulkomailta edelleen ottaa markkinoita haltuun Business Finlandin Market Explorerin avulla. Eksoottisemmissa maissa voidaan edetä myös Finnpartnershipin kanssa. 

Kuinka paljon mobiilisovelluksen tekeminen maksaa?

Kokeile laskuria